Blogi

Siinä konttorissa istuessa, muiden parveillessa vieressä alkoi kerääntymään tunne että olisi mukava tehdä muuta hommaa. Puunajo alkoi muodostua kiinnostuksen kohteeksi, ja aloin katselemaan avoimia paikkoja.

Huhtikuun puolelle on päästy. Kevät koittaa päästä aluilleen, ja ainakin itselleni se on mukava asia.

Kun siinä oltiin tehty päätös lopettamisesta ja scania ajettu parkkiin, oli tankki itsellä aika tyhjä. Sain siinä vielä puhelun metsäyhtiöltä, että jos laitetaan vähän parempaa laania ajoon että saa tehtyä tiliä, mutta tilanne oli jo liian pitkällä.

Tästä yritystoiminta kokeilusta jäi tekemisen muodossa mieleen muutamia asioita. Metsäyhtiön suunnalta ajoja alettiin isämme pois potkimisen jälkeen suunnta toiselle autoilijalle, ja tämän myötä työnteko muuttui pelkäksi keräilyksi. Yhdenpaikan kuormia oli lähinnä sellaisissa paikoissa joihin tämä toinen ei vielä mennyt.

Otsikko ainakin sillä varuksella, että koko porukka olisi tinkinyt kaikesta tulopuoleensa liittyvästä ja verotukseen liittyviä asioita olisi ensimmäisen sopimuksen ajan hyödynnetty velkapiikkinä.

Puunajossa tuli nopeasti aika lähteä sisun ratista eteenpäin. Isäni oli hieronut työnantajansa leivissä välejä metsä yhtiön puunostajan kanssa, ja hieman väritetyillä kertomuksilla sai minut veljeni kanssa helposti mukaan aloittamaan autoilun.

Yksi itselleni iso kokemus oli ajaa ensimmäinen oikeasti haastavampi paikka. Puiden jälkeen isompi mäki jossa oli mutka vasemmalle ja melkein heti oikealle. Tässä kohdassa konkretisoitui isältä saamani neuvo siitä, että telin noston kesto tarvitsee opetella hallin pihassa.

Puunajossa alkuun päästyäni koin työn hyvin mielekkääksi. Välillä oli olo että olisin halunnut tehdä töitä vieläkin enemmän, ja kun ajatus on näin päin se liene on motivaatiota yllä pitävää.

Näin jälkikäteen ajatellen valokuvausta olisi pitänyt harrastaa enemmän koko työuran aikana. Vaikka muistoja on valtavasti, niitä on varmasti paljon unohtunut myös, ja olisihan sitä mukava joka tapauksessa kuvia katsella sekä lisätä niitä tähän kirjoitukseen.

Puunajon alkuvaihe sisälsi paljon itsellä pidettyä jännitystä siitä millaisia paikkoja on vastassa, ja miten niistä selviää. Se varmaan kuvastaa paljon sitä kokemattomuutta, ja sitä ettei ole kertynyt kokemusta tilanteista selviämiseen tai niiden ennakoimiseen.