Puunajossa alkuun päästyäni koin työn hyvin mielekkääksi. Välillä oli olo että olisin halunnut tehdä töitä vieläkin enemmän, ja kun ajatus on näin päin se liene on motivaatiota yllä pitävää.

Kerran myöhempinä aikoina erä puhelin kauppias yritti minulle omega 3 tabletteja kaupata sanoen että kosvojen iho paranee ja muisti kehittyy. Vastasin että kasvojen ihon osalta peli on menetetty jo kauan sitten, ja tämä minun työ on sellaista että on parempi ettei edellisestä työvuorosta muista mitään niin motivaatio säilyy.

Hetken hiljaisuuden jälkeen jantteri tuumasi, että sinulle ei varmaan saa myytyä mitään.

Niitä hankalia hetkiäkin riitti. Jostainhan se raakapuun ajon kovaksi luokiteltu vaatimustaso ilmenee, ja minun mielestäni iso osa sitä on vaikeuksista selviäminen. Ongelmanratkaisu kyvyksi sitä voi tietyllä tavalla myös mieltää, se on ainakin itselläni kasvanut kiitettävälle tasolle elämän varrella.

On ollut niitä hetkiä kun oma kokemus taso ei välttämättä ole ollut riittävä vielä, kuten esimerkiksi umpihangessa pellolla kokeilemani u-käännös yli 30 asteen pakkasessa. Pelto ei välttämättä ole joka talvi kantava vaikka pakkasta olisikin. Se kovettuu aurauksen ja kulkemisen myötä ainakin. Joissain tilanteissa pitkä pakkanen ilman lunta alkutalvella auttaa myös. 

Itse kun siinä u-käännöstä koitin, ei lopputulos ollut hyvä, vaan tuhrasin siinä suuren osan yövuoroa nyhjätessäni yhdistelmääni siitä pois. Se on ainoa yövuoro kohdallani kun junan lastaus on jäänyt vaiheeseen, ja tämänkin sanottuani siinä on monesti ollut varmasti onnellakin osuutta. 

Vuoron viimeistä kuormaa junaan Varkauteen ajaessani juttelin toisen paikallisen autoilijan kanssa la-puhelimella, ja kyllä siinä pieni nauru molemmilta pääsi kun mainitsin Kirkan biisin sanojen sopivan tilanteeseeni : ''junilla on kiire mulla ei'', ja sanat ''viimeinen juna mun vaunut vei''.

No aamuvuorossa työnantaja jatkoi vielä sen mitä minulla jäi kesken ja sekin juna lähti kohti määränpäätä.

Kyseiselle pellolle päädyin käännöstä koittamaan edellisen kuorman koitosten jälkeen siinä samassa laanissa. Pellon jälkeen oli vielä matkaa laanille jonkin verran, ja kartta näytti sinne kääntölenkkiä. Kääntölenkki oli kuitenkin niin pieni sinne päästyäni, että sitä ei voinut kiertää edes henkilöautolla.

sain peruutettua perävaunun perän kantojen väliin, vaunu irti autosta, nosturilla etukelkka kantojen väliin, peruuttamalla kävin vetäjän kääntämässä, nosturilla etukelkka oikeaan suuntaan ja kettingillä vedin väkisin vaunun oikeaan suuntaan. Mitään ei särkynyt, ihme kyllä.

Nyt jälkikäteen siinä pellolla olisi voinut peruuttaa vain perävaunun umpihankeen ja siten tehdä siihen kääntöpaikka, mutta oppia ikä kaikki. Ei muuta kuin kättä pystyyn jos ei koko elämässään ole virheitä tehnyt. 

Minä ainakin olen, ja niiden tekemine kuuluu ihmisenä olemiseen. Tärkeintä on oppia niistä, kehittyä ja kasvaa siten ettei niihin tilanteisiin joudu enää todennäköisesti.

Muita oppeja on ollut tähän perävaunun nosturilla käsittelyyn se, että etukelkan ympäripyörimisessä täytyy olla tarkkana sen suhteen että se pysyy samassa asetelmassa kokoajan. Eli aisaa ei saa pyöräyttää ympäri ja jättää siihen. Jos pyöräytät sen kerran täyden kierroksen, se täytyy pyöräyttää vastakkaiseen suuntaan saman verran ettei ilmaletkut kelkan sisällä jää mutkalle.

Yksi niitä aiemmin mainitsemiani oppeja, jotka kuulin muilta kuin puita ajaneilta tahoilta oli se että jossakin pehmeän alla on kovaa. Ainakin teoriassa.

Jäin kerran pinon viereen kiinni, paikkaan jossa minun ei luultavasti olisi pitänyt olla. Kun ketjut rapakossa oli laitettu renkaisiin, risut renkaissa Toivo Kesselin tyyliin ei auttanut, otin viimeisenä oljen kortena käyttöön pinossa olevat puut. Latasin autoon niin paljon puita kyytiin kuin sain ja lähtihän se liikkeelle.

Tuohon väliin voisi vielä kertoa sellaisen pienen vinkin, että ilman perävaunua auto liikkuu paremmin joten sen otin irti. Ketjun avulla sitten siirsin sitä toisen kohtaan kun auto oli liikekannalla.

Kyseisessä paikassa jätin kaikki ylimääräiset puut sinne jha asetin ainoaksi tavoitteeksi päästä arvopuiden kanssa pois. Perävaunuun tuli yhteen nippuun pohjakerros ja auto puolilleen. Tämän jaon tein puhtaasti sen vuoksi että tilanteessa painopisteen näkemykseni antoi mielenrauhaa pehmeässä maastossa liikuessa siihen, ettei auto kaadu vaikka uppoaisikin vain toiselta puolelta.

Jälkeenpäin kuulin että tuon paikan jälkieni korjauksessa oli viskipullo vaihtanut omistajaa. Se on mielenkiintoine ilmiö suomalaisessa kulttuurissa. Mietippä mitä sinä olisit valmis tekemään pyynnöstäni jos annan sinulle 10€ rahaa? Entä jos annan sinulle kossupullon?

En tiedä onko asialla väliä, mutta itse lopetin alkoholin juomisen kokonaan noin kolme vuotta sitten lähinnä liikunnan vuoksi. Aikaa ei riittänyt puunajoon, illan kuluttamiseen humalassa, krapulaan ja sitten liikuntaan. Karsin sitten ensin hetkeksi alkoholin pois, ja se jäi sitten kokonaan. Vieläkin muutaman vuoden jälkeen tulee hetkiä joissa tunnistaa sen, että ennen olisin käynyt kaupasta laatikon hakemassa ja saunoessa ilta tukkasekaisin kohti uutta päivää. Kaljuna tämäkin siis kuvainnollisesti.

Se perävaunun kaatuminen mistä lupailin kertoa. Paikka oli mennessäni varsin normaali, enkä kuormaa hakiessani osannut edes ajatella että kaatuminen olisi edes mahdollista.

Myöhemmin sain tietää, että vuotta aiemmin samaan kohtaan oli kaatunut risuauto, koko putki kuulemma oli mennyt kyljelleen.

Laanilla olot olivat syksyisen kosteat, ja se pintakura koitui minunkin kohtalokseni. Pieni nousu ennen asvalttitietä, ja siihen kun aloin ottamaan pienen kiihdytyksen tunsin auton perän luistavan sivulle päin hieman. Normaaliin tapaan kevensin kaasua, mutta kaltto kohta sai jo perävaunun keulan myös sivuttaisliikkeeseen.

En nyt osaa sanoa että oliko oikea ratkaisu päähäni takoutunut ohje, että jos meinaa reunat pettää paina kaasu lattiaan ja vedä vaunu ylös sieltä. 

Kaasulattiassa koitin vetää eteenpäin, ja voin sanoa edelleen liki kaksikymmentävuotta myöhemmin elävästi näkeväni mielessä kuvan siitä kaatuessa vilahtavasta etunipusta kun vaunu kellahti kyljelleen.

Sitten tähän väliin pientä faktaa ja neuvoa sekä kuljettajalle että autoilijalle.

Meitä on olemassa siis kahdenlaisia puukuskeja, niitä jotka ovat kaataneet ja niitä jotka eivät vielä ole kaataneet. Ihan kuin kasettikuskin vala, on tiettyjen asioiden toistuessa mahdollisuus ennemmin tai myöhemmin mahdollisuutta virheelle.

Kyse on enemmän siitä miten siihen reagoi. Jos kuski kaataa perävaunun, kuten myöhempinä aikoina työntekijällemme kävi, emme antaneet hänelle mitään negatiivista palauteta. Vain ja ainoastaan rakentavalla keskustelulla selvitettiin että kaveri itse koki oppineensa tilanteesta.

Tämä hoitui jopa niin hyvin, että muutamien päivien päästä kuljettaja itse soitti kysyäkseen aikooko joku antaa tästä huutoa hänelle? Auttaisiko se? Kaveri tiesi varmasti itsekin että nyt kävi virhe, ja että seuraava tilanne menee todennäköisesti paremmin.

Se lajin haastavuus muodostuu ihan yhtälailla myös siitä, että vahingon todennäköisyys on suuri, sen kanssa täytyy tulla jatkuvasti toimeen ja kokemuksella pyrkiä vaurioita minimoimaan. Myöhemmin tulee varmasti vielä kirjoitettua niistäkin tilanteista, kun mäen laskua, tai nousua lähtiessä tekemään on tiennyt että vaihtoehtoina on vain kaksi ääripäätä, onnistua tai epäonnistua. Tämä on useammin mäen alaspäin menoa koskeva aihe, sillä se on paljolti saman kaltaista kuin rullaluistimilla meänlasku, kun lähdet matkaan pysähtymisen voi saavuttaa isommissa mäissä vain kaatumalla.

Pahoittelut vielä tämän viikon osalta, että julkaisu siirtyi ilman erillisilmoitusta perjantailta sunnuntaille. Tämä siitä syystä, että olen tehnyt alihankintasopimuksen myös toiselle suoritealalle ja olen nyt viimeisen kaksiviikkoa ollut reissussa tekemässä ihan fyysistä työtä.

Mitä nyt on meneillään.

Katelaskenta ohjelmaan pääsin käsiksi, ainakin jollain tasolla. Ohjelman perehdytysvaiheessa tuli ilmi ensikertaa minulle, että ohjelmistossa on erihintaisia välilehtiä käytössä ja minulle myyty lisenssi sisälsi vain sellaisen osion jonka saan tehtyä itse viikonlopun aikana exceliin. 

Väännön jälkeen toimittaja tuli kyllä vastaan asiassa tarjoten tarvitsemiani osoita maksutta käyttöön. Asiassa ollaan tällä hetkellä vain sellaisessa pattitilanteessa, että he haluavat minun maksavan lisäperehdytyksestä asiantuntija kuluja, kun minä taas ilmoitin etten ole lompakkoani esille ottamassa ennen kuin saan jotain konkreettista käyttööni.

Kyllä sitten v***tuttaa tuo piilohinnoittelu, josta tämäkin myyjä minulle mainosti ettei he käytä sellaista ja että he kokevat sen myös epämiellyttäväksi.

Tämän saralta en ala tekemään mitään alkaen hinnastoja, tai että saat kyllä lämmintä kättä edullisesti mutta loppuosa laskusta saa sinut tiedostamaan mitä tarkoittaa Laihialainen sähkösauna. (kylmään saunaan istumaan siten, että kiinnität vastapuolen seinään sähkölaskun. Hikoilu tapahtuu sähkölaskun tuijottamisen oheistuotteena ja on varmasti ainakin infrapunasaunaa tehokkaampi).

Ihan yhtälailla ottaa kupoliin tuo ns kipupistehinnoittelu, jossa kokeillaan paljonko tuotteesta on kuluttaja valmis maksamaan kun oikein kokeillaan. Tästä esimerkkinä viimekuukausilta mm. polttoaine, sähkö, kahvi ja vihannesosasto. Kaiken tämän osalta syyttävä sormi kääntyy OYJ muotoisiin liiketoimintoihin. 

Näissä toiminnan ainoana tarkoituksen on kehittää keinoja ansaita johtoportaalle ja osakkeen omistajille lisää rahaa. Tämänkin vuoksi kerron, että suosikaa hyvät ihmiset miuden yhtiömuotojen edustajia, näissä on aina vähemmän niitä rahaa kuppaavia tahoja, jolloin myös kustannukset voi määritellä mm. kulurakenteen ja järkevämmän tuotto odotuksen pohjalle.

Katelaskenta opas on itselleni mieluisa aihe tällä hetkellä, ja sitä aion kehittää näyttämään muutakin talouden hoidossa huomioitavia aiheita kaikille. Tällä saralla on esim. aloittaville yrittäjille mahdollista nyt yhteyttäottamalla saada lähes ilmaista dokumenttia käyttöön. Vaikkapa liiketoimintasuunnitelman, lainan haun tai kalustonostoon liittyvän prosessin tueksi. Muutenkin olen halukas keskustelemaan tästä, ja kaikesta muustakin teidän kanssa. 

Työntekijäpuolelle on tulossa tarvetta, ja harkinnassa on että teenkö jo nyt avoimet työpaikat osion tähän. Tulevalle viikolle on taas reissua tiedossa, ja loppuviikolla on toisen ohjelmistokehittäjän kanssa tulossa palaveria toiseen myöhemmin keväällä julkaistavaan toimintoon. Tämä on toteutuessaan yrittäjiä ja työntekijöitä yhdistävä toimintaosio.  

Luotettavakumppani merkin saimme käyttöömme jo aikaisemmin, ja se on osa vastuu groupin puolelta tulevaa osoitusta siitä, että me hoidamme asiamme verotuksessa, työterveydessä ja vakuutuksissa oikein. Suosittelemme tämän palvelun käyttöä kaikille.

Etusivun etsin ketjuun kuulumattomia raskaankaluston hinausliikkeitä.

Eli hinausliikkeet jotka tulevat sivustolle ovat lähtökohtaisesti yrityksiä, jotka eivät kuulu välityspalkkiota vaativiin ketjuihin. Tämä on yrityksemme tapa osoittaa, että haluamme työllä tienatun rahan suuntautuvan oikeaan paikkaan. Näin ollen myös internetin hakupalveluiden joukosta tällaisten etsimisen sijaan lisäämme hinausliikkeen netisivuille linkin sivustollemme. Tämän linkin lisääminen sivustollemme on maksuton emmekä veloita linkin olemassa olosta sivustollamme muutenkaan yhtään mitään.

Muuta etsimäämme kontaktiverkkoa ovat:

-Korjaamot

-kaluston myyntipalvelut

-Tienpäällä huoltoa suorittavat tahot

Lisäksi toivomme palautetta teiltä arvon kolleegat, mitä sinä toivot että tarjoamme kuljetusalalle?

Rekkakuskilta rekkakuskille, ja kaikille kuljetusalan työntekijöille.

Joni.Niskanen@vdcenter.fi

puhelinnumeromme: 045 7838 1264