Ei ehkä järkevin ajankohta tehdä päätöstä yrittäjyydestä.

Puunajossa tuli nopeasti aika lähteä sisun ratista eteenpäin. Isäni oli hieronut työnantajansa leivissä välejä metsä yhtiön puunostajan kanssa, ja hieman väritetyillä kertomuksilla sai minut veljeni kanssa helposti mukaan aloittamaan autoilun.

Ei siinä paljoa tarvittu, maininta omasta autosta jota porukalla ajettaisiin. Nuoret miehet olivat mukana. Kiire oli niin kova ettei siinä saatu mitään laskelmia tehtyä, eikä ne siinä vaiheessa kiinnostaneetkaan.

Veljeni oli liiketoimintasuunnitelman väsännyt kyllä, ja siihen sellaiset luvut joilla pankista lainaa irtosi. Silloin rahan saaminen oli ehkä liiankin helppoa.

Nykyisin olen sitä mieltä ettei aloittavalta yrittäjältä ole mahdollista edes odottaa välttämättä kovin tarkkoja lukemia, ja tähän kohtaan olen itse juurikin katelaskenta opasta kirjoitellut. 

Sellaista josta saa maalaisjärjellä irti mitä laskuja tulee, ja milloin. Pois lukien tietenkin yllättävät remonttikulut, joihin varautumisen suhteen on keinona lähinnä hyvä maksuvalmius.

Me emme siis ehtineet hankkia ihan ensimmäisille päiville edes naftakorttia. Ensimmäisestä autosta (käytetty yhdistelmä) kävimme Ristiinassa sopimassa jo kaupatkin, jotka sitten peruuntuivat hieman yllättäen. Myyjälle soittelin käsirahan maksusta, ja sain vastineeksi kiusaantuneen naurahduksen kera kommentin ettei hän myy autoa kun oli saanut sille ajoja. Ei vain vaivautunut ilmoittamaan.

Internetistä kuitenkin löytyi hyvä ajokki tilalle. Tästäkin sai näin myöhempänä oivalluksena lisä infoa, että autoja kyllä löytyy muttei niitä ajoja niinkään. Ainakaan sellaisia joihin kannattaisi sännätä.

Meidän alkuvaiheen suunnitelmaksi olimme määritelleet minun jatkavan vielä renkinä, ja isä veljeni kanssa ajaisi scanialla omalle yritykselle. Myöhemmin sitten siirtyisin itsekin ajamaan sinne.

Jo alkuvaiheessa lyhyt laskutusväli ja suuret tilitykset tekivät taloudesta ymmärtämättömille paikan tehdä peruuttamattomia virheitä, eikä tilaisuutta jätetty käyttämättä. 

Lähes kaikki virheet oppikirjasta tuli tehtyä. Alkuvaiheesta lähtien arvonlisäverotuksen ymmärrys loisti poissaolollaan, kaikki rahat holvattiin ostoihin luottaen että kohtahan sitä tulee lisää. Huono tapa lähteä liikkeelle, kun sieltä jää kaikki sivukulut, verot ja laskut yleensäkin heti piikkiin kun niihin kuuluvat rahat on jo käytetty.

Vaikuttaakin että suuret tulot mahdollistaa isomman kulutuksen, mutta fakta on että vain hyvin pieni osa tilille tulevasta rahasta on oikeasti omaa vaikkei niitä itse mielessään osaakkaan korvamerkitä tiettyihin laskuihin. 

Tähän liittyy myös fakta ettei omia ja yrityksen rahoja saa sekoittaa keskenään. Itselle voi maksaa normaalia palkkaa, ja yrittäjä riskille saatava korko voi hyvin mennessään konkretisoitua voitollisen tilikauden myötä.

Itselläni on ollut asiakas jonka kannattava toiminta päättyi virheellisen rahan käytön seurauksena, ja ihan tutkittuna faktana Kim Väisänen kirjassaan ''väärää yrittämistä'' kertookin  (jos oikein muistan kirjan ja kirjailijan) että varsinaista rahan puutetta suurempi syy konkurseille on virheellinen rahan käyttö. 

Tällä saralla olen mielelläni myös käytettävissä apua, neuvoja tai konsultointia tarvitseville. Kuitenkin se alan toimijoiden konkurssien ja sitä seuraavien velkakierteiden minimointi on suuri syy siihen miksi tämän yrityksen olen halunnut perustaa, ja erikseen sitä varten olen kouluttautumaan alunperinkään lähtenyt.

Meille siis tuli yritykselle alkuvaiheessa pakettiauto, joka oli varusteltu agregaattia ja hitsausvermettä myöten remonttitarvikkeilla, karjapuskuria, siihen aikaan parhaat saatavilla olevat työvalot, uudet lisäpitkät, ketjut etupyörille ja vetäville jne.

Tämän kylkiäisiksi tilannetta ei auttanut se, että jälkeenpäin selvisi meidän taksan olleen 8% huonompi kuin naapuripiirin autoilijalla.

Alamäki oli suht jyrkkä alusta lähtien. Isä teloi jalkansa töissä, ja alkoholistina ei sitä asiallisesti parannellut jonka vuoksi sairaslomakin venyi todella paljon. 

Tilanteen ratkaisu meni sekin pieleen. Olimme sopineet että minä siirryn siihen lisäksi ajamaan. Isäni oli kuitenkin illan pikku tunteina palkannut leveän lompakon myötä myös veljensä/setäni ajamaan myös.

Siinä olikin sitten jo hetki että meitä oli neljä yhdessä autossa. Töitä oli, varmaan taksankin vuoksi, löytyi internetistä virossakin käynyt 143 scania puuyhdistelmä. Se oli (ei voi päätä pudistelematta edes kirjoittaa tätä) melkoinen ostos.

Ei mennyt katsastuksestakaan läpi. Niin kehnossa kunnossa oli ettei sitä olisi saanut ajaa katsastusasemalta edes korjaamolle. Tämä tehtiinkin vasta illan hämärryttyä. Korjaamolla olikin sitten isompaa projektia, niin isoa ettei sitä rahasta ymmärtävä ihminen tekisi mutta nuorena tämä ei vielä päähän mahtunut, sitä on opeteltu nyt sitten kunnolla ihan koulujen käyntiä hyödyntämälläkin. 

Kantapään kautta olen siis paljon myös oppinut. 

Kyseinen scania saatiin ajoon, ja siinä oleva fiskarsin nosturi on ainoa kyseistä merkkiä jota itse olen käyttänyt. Ensimmäiset kuormat sillä tein vesisateessa otsalampun avulla. Eikä kuorman tekoa jouduttanut yhtään se että olin samalla vaihtamassa nelivipuisesta kaksivipuiseen nosturiin.

Nosturissa ei ollut myöskään paikkoja siirtosylinterin letkuille, joten laitoimme tukijalkaan pikaliittimet jonka jälkeen ulosottoa pois käyttämällä sai nippua perävaunusta ajettua eteen ja taakse. Toki ilman yletintä oleva vanha nosturi vaati perävaunun linkkuun ajon jo pinolle mennessä että takanippuun edes yletti laittamaan, mutta siitäkin selvittiin.

Kerran olimme samalla pinolla veljeni kanssa, olin juuri saanut kuorman kyytiin ja aloin tukijalkoja ajoasentoon laittamaan kun toinen tukijalka jäi hetkeksi paikoilleen seisomaan palkin liikuttua jo sisään ja se kaatui maahan. Hyppäsin aisan päälle ja jostain tuli kommentti '' älä huoli ropocop, me korjaamme sinut''

Tämä kommentti oli tarkoitettu tilanne huumorina veljelleni, ja kyllä siitä Fiskarsille lempinimi saatiinkin.

Tämän 143 scanian kanssa meinasi muutaman kerran huumori loppua kyllä keskenkin. Ja Ropocopin kanssa, kun siitä kourasta toiselta puolen lähti leuka irti jättäen vain kaksi eri mittaista raudan pätkää paikoilleen tekemään toisen puoliskon tehtävää kourassa. 

Lastaaminen muuttui haastavammaksi, kun puut piti ottaa kouraan pienen kiertoliikkeen kera. 

Kerran kyseisessä scaniassa tipahti yöllä kuskin ikkuna alas ajon aikaan, ei mitään mitä puisella kiilalla ei saanut korjattua. 

Toinen pikku juttu oli pitkien valojen kanssa, kun valojen viiksi lakkasi toimimasta. Purin viiksestä johdot esille, ja kytkin ne toimimaan samanlaisella napilla kuin työvalot.

Niin ja sitten oli se joku sulake jota se poltti kokoajan. Keveähkön ärtymyksen kera otin työkalupakista isoimman ruuvimeiselin mitä löysin, ja survaisin sen sulakkeen tilalle sulaketauluun. Sähkömiesten vanha kommenti '' savun hälvettyä tarkista kytkennät'' toimi näemmä oikeassa elämässä, mutta alkoi toimimaan.

Sitä seurasikin sitten epäonninen tapahtuma kuormanteon yhteydessä, kun ensimmäisiä kourallisia kyytiin nostaessa puut hieman ottivat yhden tolpan nokkaan kiinni ja tolppa katkesi. Ostimme uudet tolpat siihen.

Eräänä iltana valkealan kohdilla ajaessani pikkupojat olivat vielä jostain syystä ulkona, ja päättivät heittää lumipaakun kyseisen scanian ikkunaan. Vänkärin puoli meni säröille, ja lasinvaihto oli edessä. 

Satuin pysähdyttyäni näkemään poikien juoksevat pari sadan metrin päästä takaani juoksevan huoltoasemalle, ja tämä auttoi kyllä poliisia saamaan heidät kiinni.

Eli lasille olisi ollut maksaja, siis jos se olisi vielä tarvinnut vaihtaa kun se sattui kuorma-auto sattui palamaan juuri vuorokautta ennen kuin konstaapeli ilmoitti syylliset löytäneensä. Sanoin ettei tilanteesta johtuen ole korvausvaatimuksia, mutta jatkoa ajatellen kunnon puhuttelun myötä vastaavaa ei poikien toimesta toivottavasti muut joutuisi kokemaan.

Kaikkea en edes tästä yksilöstä muista, mutta tämä kuorma-auto ei jäänyt meidän viimeiseksi ostokseksi kyseisen yrityksen nimissä.

Tästä ja muusta lisää seuraavaan kirjoitukseen.

Mitä nyt on meneillään.

Tämän ylläolevan kuvan halusin teille näyttää. Vasemmalla on kuva tienatusta rahasta, ja oikealla näkyy milloin kyseisen kuun alv tulee maksuun. Kuvan tarkoituksena on näyttää miten kausivaihtelut voivat olla hyvinkin hankalia siirryttäessä hyvästä työtilanteesta huonoon. Oikealla oleva punainen kohta osuu tulojen puolesta kesäkuulle, ja kyseisen kuun maksettava alv on huhtikuulta. Esimerkki on sen vuoksi mielestäni esittelemisen arvoinen, että kuvaa jos yhtään saa avattua itselleen näkee että kyseisen kuun tulot ovat pienemmät kuin sisään tuleva raha. 

Kuva ei tietenkään ota huomioon maksuaikoja, mutta siitä huolimatta on tärkeää ymmärtää että talouden rakentaminen yritystoiminnassa vaatii joko hyvän oman ymmäryksen, tai osaavan kumppanin. Molemmat yhdessä ovat tietenkin toisiaan tukevia ominaisuuksia.

Muutoin verotukseen syventyminen on ollut tapetilla, lahja- ja perintöverotukseen liittyvät asiat ja sukupolven vaihdokseen liittyvien verotus käytänteiden selvittäminen huojennuksineen.

Katelaskentaan on ohjelma nyt olemassa, vaikka toimittajan kanssa olemme vielä hieman erilinjoilla joistain asioista. Se mihin ohjelma ei pysty, teen itse. Ja luultavasti korvaan omalla ohjelmallani tämän myöhemmin kunhan sitä ehdin jatkokehittää. Se tulee osin katelaskentaoppaan myötäkin tutuksi vaadittavien specksien muodossa.

Luotettavakumppani merkin saimme käyttöömme jo aikaisemmin, ja se on osa vastuu groupin puolelta tulevaa osoitusta siitä, että me hoidamme asiamme verotuksessa, työterveydessä ja vakuutuksissa oikein. Suosittelemme tämän palvelun käyttöä kaikille.

Etusivun etsin ketjuun kuulumattomia raskaankaluston hinausliikkeitä.

Eli hinausliikkeet jotka tulevat sivustolle ovat lähtökohtaisesti yrityksiä, jotka eivät kuulu välityspalkkiota vaativiin ketjuihin. Tämä on yrityksemme tapa osoittaa, että haluamme työllä tienatun rahan suuntautuvan oikeaan paikkaan. Näin ollen myös internetin hakupalveluiden joukosta tällaisten etsimisen sijaan lisäämme hinausliikkeen netisivuille linkin sivustollemme. Tämän linkin lisääminen sivustollemme on maksuton emmekä veloita linkin olemassa olosta sivustollamme muutenkaan yhtään mitään.

Muuta etsimäämme kontaktiverkkoa ovat:

-Korjaamot

-kaluston myyntipalvelut

-Tienpäällä huoltoa suorittavat tahot

Lisäksi toivomme palautetta teiltä arvon kolleegat, mitä sinä toivot että tarjoamme kuljetusalalle?

Rekkakuskilta rekkakuskille, ja kaikille kuljetusalan työntekijöille.

Joni.Niskanen@vdcenter.fi

puhelinnumeromme: 045 7838 1264